TIETOA VAIMENTIMISTA

 

Äänenvaimentimet ovat tänä päivänä erittäin suosittuja. Tämä johtuu eri valmistajien pitkäjänteisestä kehitystyöstä. Vaimentimet ovat nykyään pienikokoisia ja ne jatkavat asetta suhteelisen vähän. Vaimentimen normaalimitta taitaa olla n.10 cm. Vaimentimet ovat myös keventyneet noin puoleen ensimmäisistä teräsvaimentimista, joita toistakymmentä vuotta sitten asennettiin.

Periaatteessa vaimennin on hyvin yksinkertainen laite. Ammuttaessa ruutikaasut törmäävät vaimentimen sisällä oleviin laippoihin hidastaen kaasujen vauhtia ja ulospurkautuessa niiden vauhti on sen verran hidas, että ääni pienenee huomattavasti. Sama törmäys aiheuttaa myös ns. vastarekyylin, eli aseen "potku" tuntuu huomattavasti pienemmältä. Hämärässä tai pimeässä ammuttaessa myöskin suuliekki poistuu, eli suuliekin kirkkaudesta johtuvaa hetkellistä sokeutumista ei tule ollenkaan.

LUPA

Paljon on meiltäkin kyselty, mitä lupia tarvitaan vaimentimen hankkimiseksi. Perustana on aseen hankkimislupa, eli kansanomaisemmin kantolupa.
Jos siis omistaa kiväärin, saa aseeseen hankkia vaimentimenkin. Erillistä lupaa poliisilta siihen ei siis tarvita.
Tiskiltä myydessä vaaditaan ostajalta kantolupa, eli sama asia kuin patruunoita ostettaessa.
 

ASENNUS JA KIERTEEN MITOITUS

Piipun lyhennyksestä vaimentimen asennuksen yhteydessä on kyselty paljon, esim. vaikuttaako se aseen käyntiin. Noin 20 vuoden kokemuksella voin sanoa, ettei ainakaan huonontavasti. Ainoa missä tämä voi tulla esiin, ovat vanhat kiväärit, joiden piipun laatu ei ole aivan tasainen sisältä, eli sisämitoissa voi olla pieniä heittoja. Mikäli tuollainen piippu katkaistaan väljimmästä kohdasta, tulee käynti yleensä huononemaan. Noissa aseissa piippu tulkataan ennen katkaisua.                                                                                                                                                                    

Olemme yleensä pitäneet perusmittaa piipulle n. 50 sentissä jopa 9.3 kalibereihin saakka. Oma lukunsa ovat ns.magnumkaliberit, joissa patruuna tarvitsee piipulle pituutta, jotta saadaan patruunasta kaikki teho irti ja ruuti ehtii palamaan ennekuin piippu loppuu. Toki moni koiramies on halunnut esim. 9.3:sen 42 senttiin, kun ampumamatkat ovat muutamia kymmeniä metrejä. Tuolla mitalla lähtönopeus ja sitä kautta teho laskee jonkin verrran, mutta tenkua on kyllä vielä riittävästi eläimen kaatoon noin lyhyillä matkoilla. Tuollaisella mitoituksella aseesta saadaan tietenkin kompakti ja mukava kannella päivät mukana vaikka kuinka pahassa viidakossa. Piipun minimimitta lain mukaan on 30 senttiä piipun suusta iskupohjaan ja aseen kokonaispituus 60 senttiä.

Yleisin vaimentimen asennuksen jälkeen tulleista palautteista on aseen käynnin parantuminen. Yleensä se johtuu aseen piipun värähtelyn tasoittumisesta, kun piipun päässä on lisäpainoa. Toinen syy on aseen keulan rauhoittuminen ammuttaessa. Tarkoitan sillä sitä, että ohut ja kevyt piippu on huomattavasti rauhattomampi ampumatilanteessa, kuin vastaava, jossa on painoa. Monet kilpa-ampujathan käyttävät piippupainoa juuri tuosta syystä. Kolmas ja ehkä eniten vaikuttava asia on se, että aseen rekyyli putoaa huomattavasti, jolloin aseella ampumisesta tulee paljon miellyttävämpää ja rauhallinen ampumatapahtuma on helppo suorittaa. Silmätkään eivät enää mene laukaistessa kiinni niin helposti. 

Kierteitä on nykyään kahta mallia: suora kierre ja Spigot kierre. Kierteiden ero on siinä että, suora kierre sisältää vain kierteen (pituus 15-16mm) ja lopetusuran, kun taas Spigot sisältää kierreosan ja ns. ohjainosan. Sorvausmitta Spigotissa on 30mm, josta kierrettä n.12 mm. Spigot kierre on tietääkseni suomalaisten keksintöä ja aikalailla jäämässä pois, eli nykyään puhutaan pääasiassa vain suorasta kierteestä.

Kierre ilmoitetaan halkaisija x kierteen nousu eli yleisemmin käytetty kierremitta 14 x 1 tarkoittaa kierteen ulkohalkaisijaa ja 1 kierteen nousua millimetreissä. Kun mietit, mikä kierre sopii aseeseesi, mittaa piipun halkaisija, jolloin voidaan laskea minimimitta kierteelle. Piipun halkaisija on oltava vähintään 1,5 mm paksumpi, kuin asennettava kierre, jotta vastinpintaa piipussa jää riittävästi. Vaimennin ei ohjaudu kierteiden avulla, vaan kierteen jälkeen olevalla vastinpinnalla.

Esim. jos piipun halkaisija on 16.5mm, voidaan piippuun asentaa 14 x 1 tai 15 x 1 kierre. Suosittelen tässä esimerkkitapauksessa 14 x 1, jolloin vastinpintaa jää n. 2.5mm, eli varmasti riittävästi. Vastaavasti 15 x 1 kierteellä ollaan ihan minimimitoissa, koska vastinpintaa jää vain 1.5mm.

MATERIAALIT   JA MALLIT                           

Vaaimentimien materiaaleja ovat teräs, alumiini, titaani ja jopa hiilikuitu. Yleisimpänä taitaa olla alumiini, johtuen tekokustannuksista. Alumiinivaimentimissa on yleensä terästä sisällä, etteivät kuumat ruutikaasut kuluttaisi vaimentimen sisuksia.

Vaimentimen teho mitataan yleensä muutama metri aseen etupuolelta ja/tai ampujan vasemman korvan kohdalta. Jokaisella valmistajalla on yleensä omat mittaustapansa, joten desibeliluvut eivät ole suoraan verrannollisia toisiinsa nähden.

Vaimentimissa on myös eroja ensimmäisen ja toisen laukauksen välillä ja se on jossain vaimentimissa ihan selvästi korvin kuultavissa. Ero johtuu ilman palamisesta vaimentimessa ja toisen laukauksen lähtiessä siellä on vain ruutikaasuja, jotka on jo palaneet. Kuitenkin jo se ensimmäinen laukausmelu on niin pieni, ettei kuulovaurion riskiä ole.

Vaimentimia on ns. refleksivaimentimia, jotka ovat yleensä 20-30 cm pitkiä. Osa vaimentimesta tulee piipun päälle, jolloin ase ei jatku tolkuttomasti. Esim Jaki Classic I malli on 20 cm pitkä ja piippu tulee puoleen väliin vaimentimen sisään. Refleksivaimennin tarkoittaa sitä,että osa ruutikaasuista ohjataan vaimentimen takaosaan, jolloin saadaan hyvä vaimennusteho ja kuitenkin pieni lisäys piipun kokonaispituuteen. Refleksivaimentimet erottaa yleensä siitä että niiden kokonaispituus on + 17 cm.

Toinen vaimenninmalli on ns. etuvaimennin, joka tulee suoraan piipun jatkeeksi, jolloin vaimennin jatkaa piippua koko mitalta pois lukien kierre.

Yleisesti ottaen etuvaimennin on yhtä tehokas kuin refleksivaimennin, joskin mallikohtaisia eroja löytyy. Esimerkkinä Jaki Forest ja Classic i: Forest on etuvaimennin joka jatkaa asetta 10 senttiä ja  Classic i refleksivaimennin, joka jatkaa asetta saman verran, mutta tulee myös piipun päälle 10 cm. Valmistajan lukemien mukaan Forest vaimentaa 308 kaliberissa 25-27 db ja Classic i 27-29 db. Vaimennintehon ero johtuu puhtaasti Classic i:n suuremmasta tilavuudesta. Perusajatuksena voidaan pitää, että mitä suurempi vaimennin, sitä suurempi teho.

HUOLTO

Vaimentimia on myöskin purettavia malleja, jotka voidaan avata puhdistamista varten. Normaalikäytössä (esim.50 laukausta vuodessa) ei puhdistamista välttämättä tarvitse, mutta jos tykkää sotkea kätensä, niin siitä vaan. Avattavissa vaimentimissa kannatta muistaa käyttää kierteissä vaseliinia tai muuten siitä tulee äkkiä avaamaton malli.

Kuten edellä mainitsin, sillä ei ole merkitystä, onko vaimennin avattava vai ei. Vaan sillä on, että muistaa rasvata aseessa olevat kierteet vaseliinilla (ei ohuella aseöljyllä), ettei vaimennin tartu kiinni lopullisesti. Sellaisiakin vaimentimia on nimittäin tullut vastaan :-) Mikäli ampuu satoja laukauksia vuodessa, kannatta vaimentimen reikä pukata rassilla samalla, kun puhdistaa piipun. Tämä siksi, koska ajan mittaan reiän ympärille alkaa kerääntyä ruutijäämiä ja reiästä voi tulla epäkeskeinen, jolloin luoti voi pahimmassa tapauksessa hipaista vaimenninta.

Kaikista tärkeintä on, että vaimennin irroitetaan aseesta, varsinkin, jos vaimennin on kuumentunut ammuttaessa. Kuuma vaimennin asepussissa kerää jäähtyessään kosteutta ja se kulkeutuu sitä myöten myös piipun sisälle asti. Piipun rihlaukset ovat herkkiä ruostumaan, jos niille annetaan mahdollisuus. Sellainekin ase on tullut vastaan, että piippu on ollut ohuen ruosteen peitossa patruunapesää myöten, joten muistakaa tämä.

MITOITUS

MITOITUS